Ompi jäänyt tämä blogin päivitys vähän hunningolle ja jää varmasti tästä eteenpäinkin. On niin paljon tapahtunut, alkuvuodesta 2018 ikävää ja sitten vähän parempaakin. Koirilla kaikki hyvin kuiteskin. Iita kävi luonnetestissa Oulussa syksyllä 2018 ja ihan mukavat pisteet 142 laukausvarma. Iita otti ihan tosissaan hyökkäyksessä mun puolustamisen. Ei siirtynyt mun ja hyökkääjän välistä minnekään. Kuiteskin kun keppi heitettiin pois, meni ilosesti tuomarin luokse. Seinässä puolusti itseään oikein kunnolla ja Kerkkäkin odotti paljon Iitalta, harmillisesti kaulapanta petti ja Iita juoksi nurkan taakse mun luokse. Pimeä huone ei mennyt oikein hyvin, kesti kauan ennen kuin löysi mut. Samoin kelkalla kesti kauan mennä tsekkaan se. Se kyllä yllätti kovasti. Iita oli hyväntahtoinen, luoksepäästävä ja avoin. Ihan oma ittensä. Mun mielestä on kyllä kovempi luonteeltaan kuin äitinsä mutta tähän tyydytään.

Annin kanssa käytiin kesällä Mänttässä näyttelyssä, sai erin ja oli vet-rop. Olikin yllätys kun koiranetissä sille oli pistetty myös sa joten oli rop. Joku näpytellyt virheen. No, anyway, Anni on mahtavassa kunnossa, kohta 12.5 vuotta. Ei tunnu missään 12 km lenkit. Mainio kaveri kyllä!

Kesällä oltiin viikko Äkäslompolossa ja kuumaa oli, 30 astetta koko ajan. Onneksi oli ilmastoitu mökki joten koirat oli välillä mökissä kun kävimme itse siellä sun täällä. Pallas-Ylläksen kansallispuistossa kävimme muutamana päivänä vaeltamassa siinä kuumuudessa. Lähdimme aikaisin aamulla jo matkaan mutta ei siitä paljon apua ollut. Pidettiin paljon taukoja ja jokainen varjo mitä löydettiin, hyödynnettiin. Oli niin upea reissu et ens kesänä uusiksi!

Elokuussa alkoi mun 2 vuoden opintovapaa. Muutin koirien kanssa Pekan luo Kiuruveelle. Täällä nyt sitten asustellaan ja minä opiskelen lähihoitajaksi Iisalmessa. Vähän jotain erilaista.Teki hyvää tämä muutos. Alkuvuosi oli niin kamala ja traumaattinen että terveyskin otti itteensä. Työpaikalleni en enää mene ja siellä se tiedetään. Ikävä että 12 vuoden työ päättyi niin. Mutta. Aika aikaansa kutakin.

Annin kanssa käytiin messarissa joulukuussa mutta nyt Anni sai tyytyvä eh:n nuorempien ollessa parempia.

Tämmöstä meille. Tosiaan koirat on terveitä ja IItakin kuvattiin, lonkat A/A ja kyynärät 0/0. Nyt on koko pentua kuvattu täysin terveiksi. Iitan sisko Raksu sai pennut, niin se aika menee että aikuisia ovat jo. Ja musta tuli syksyllä mummu! Kyllä mummuilu on ihanaa!