Muistinpas aikani kuluksi että mullahan on blogikin ..... Koitetaan sitten muistella menneitä!

Heinäkuun alussa oltiin siis hoffien kesäleirillä - molemmat Nessan kanssa ekaa kertaa. Ja sen verran oli mahtava kokemus että ensi kesänä uudelleen. Nukuttiin teltassa, minulla oli onneksi retkisänky mukana joten ei tarvinnut käpyjä haravoida. Nessa oli mainio matkakaveri. Yöt nukkui vallan hyvin vaikka ihmisiä kulki ulkona ja jos jossain koirat haukkuivat, Nessa ei reagoinut mitenkään. Olimme Nina Ojansivun jälkiryhmässä ja sain roppakaupalla hyviä neuvoja. Nessalta jäivät namit jäljeltä pois, siis metsässä, jäljellä oli se 6 keppiä 2 liinan mitan päässä ja Nessa suoriutui hyvin. Peltojälkikin alkoi sujua hyvin, siellä viellä joka askeleella oli nami. Leiri oli erittäin antoisa, Nessa hoksasi eka kerran esineruudunkin ja haki häntä viuhtoen esineitä. Kaikki olivat vieraita esineitä eikä mitään ongelmaa. Upea tyttö. Autossa hänen tuli paljon oltua ja tyttö otti levon kannalta kaikki autossaolohetket. Hermot kunnossa :)

Sillä pohjalla jatkettiin kesän metsäjälkitreenejä. Ongelmaksi nousi kuitenkin se että Nessa oli sitä mieltä että kepeillä ei tarvi mennä maahan, riittää kunhan hän nostaa sitä keppiä. Siinä sitten hieman pähkäiltiin et mitä teen mutta viisaimmat olivat sitä mieltä että vaadi vain maahanmenoa. Sitä sitten tapeltiin jokunen kerta oikein tosissaan. Hyvähän se on tyttö saada maahan, jossa voi hieman levätä ja rauhoitella koiraa.

Syyskuussa oltiin Hoffen-Haus -leirillä Lapualla. Kiitos taas Anitalle hyvin järjestetystä leiristä. Kouluttajina toimivat jäljellä Ursinin Pasi ja viestillä Vidfeltin Jan ja Teresa. Tokopuolesta vastasi Ursinin Katri ja hausta Stoltit sekä Katri. Ohjelmaa oli aivan riittämiin että huh huh. Illanvietoksi oli Riitta keksinyt mahtavat ohjelmat - kiitos siitä. Niin oli hauskaa että maha oli kipeä ja vuosia tuli taatusti roppakaupalla lisää. Nessa oli taas hyvin mallikkaasti, hänen pystyi jättämään yksin huoneeseen ja kun sinne huoneeseen meni käymään, hän makoili sängyssä. Tuntuu niin uskomattomalta Nupun jälkeen että mulla on noin hyvähermoinen koira. Nappivalinta tuo Nessa minulle.

Muuten ollaan oltu vähän kun ellunkanat eli ei ole tehty mitään, hieman tottista jossa ollaan harjoiteltu  paikallamakuuta sekä liikkeestä maahanmenoa.

Että tämmöstä!