Itsenäisyyspäivän voi viettää hyvin erinomaisessa seurassa haku- ja esineruututreenien merkeissä. Olimme treenaamassa Sääksjärvellä siellä meidän "lupametsissä". Tuntuu olevan Tampereen seudulla vaikeata tuo treenaaminen kun on koiraporukoita niin paljon, luvat on oltava kunnossa. Mut onhan se hyvä et on luvat kunnossa, voi rauhassa pitää koiria irti metsänomistajan luvalla ;)

Meitä oli jälleen mukava porukka saapunut paikalla, 12 ihmistä ja 10 koiraa. Ja kun on treenit hyvin organisoituja, saimme vedetty kaikkien haut ja esineruudut alle 3 tunnin. Jaettiin siis tallailujen jälkeen porukka kahteen osaan. MInä lähdin hakuun ensin. Nessalla otettiin 3 maalimiestä, ensimmäinen oli äänellä, toinen ihan ilman apuja ja viimeinen pitkällä haamuna. Jännäsin mitä tapahtuu tolla tokalla kun eka kerran otettiin ihan valmis maalimies mutta tyttö lähti heti ja otti vainun. Vitsit se on kyllä niin upea koira. Ja tykkää hausta ihan hirveästi kun saa etsiä niitä ihania ihmisiä. Annilla oli 2 maalimiestä, molemmat ääniavulla. Tyttö oikein vinkaisi kun lähti etsimään, tykkää sekin niin valtavasti mutta Annihan ei etsi tavallaan niitä ihmisiä vaan niiltä saatuja nameja ;). Mutta onhan vähän mielenvirkistystä.

Esineruudussa otin Nessalla ensin niin että se näki kun esine vietiin ja haki sen hyvin sekä toi minulle. Nessan kanssahan ei luovutusta ole vielä reenattu mutta toi sen käteen asti! Kaksi seuraavaa oli valmiina mutta se nyt meni käteen, etsi ja etsi ja löysikin toisen niistä, se oli jonkunlainen aamutossulipokas mutta ei ollut ilmeisesti hyvä suussa kun pudotti sen. Sen jälkeen otin sillä taas niin että näki kun vietiin ja haki sen sieltä ja toi minulle. Nyt pudotti esineen hieman ennen kun antoi sen mulla mutta se nyt oli ok tuon luovutukseen opettamattomuuden syytä. On se kyllä hieno tyttö. Taidan ottaa tämän haun Nessalla myös oikein ohjelmaan kun tykkää siitä kun hullu puurosta. Lähtee ja irtautuu niin vauhdilla eikä vauhti hyydy missään vaiheessa!

Lopuksi sitten kahviteltiin perinteisesti ja käytiin treeniä läpi. Jenni oli leiponut ihanaa mariannekakku ja minäkin olin leiponut appelsiinisuklaakakkua. Ja kyllä kahvi maistukin!

En olekaan muistanut kertoa pari juttua Nessasta, siitä kuinka hyväluonteinen se on ja siitä kun se näyttää että hän on ihan oikeasti vahti-hoffi. Syksyllä meille tuli kotiin Veikon työkaveri, pitkä ja iso mies. Meillä ei ole ovikelloa joten mies tuli kuistille ja koputti eteisen oveen astuen samalla sisälle. Ja mulla löi sydän muutaman ylimääräisen lyönnin kun tiesin et mulla on hoffi sisällä. Ja mitä tekee Nessa - juoksee vauhdilla ovelle miehen luo et jes jes ihana ihminen tuli, silitä mua, silitä mua, sä olet niin kiva ihminen. Et silleen ;) Mut löytyy Nessasta potkuakin. Alkusyksystä olin koirien kanssa metsässä, siellähän kulkee sauvakävelijöitä ja lenkkeilijöitä ja niistä kumpikaan koira ei välitä. Nyt sattui niin että huomasin itse et meidän perässä tulee mies melko nopeesti, hänellä on päällä ihan tavalliset vaatteet, kädet oli pusakan taskussa ja jalassa ihan normi kävelykengät. Nessakin näki tuon miehen mutta ei siihen sen paremmin näyttänyt kiinnittävän huomiota. Mutta kun se mies oli n. 2 metrin päässä, Nessa rähähti sille kunnolla. Tällöin mies tokaisi et hän on menossa sieneen .... Ja silloin Nessa rähähti toisen kerran. Silloin mies hyppäsi metsän puolelle risukkoon. Ei kyllä ihan näyttänyt sienestäjältä ja Nessakin oli sitä mieltä ett olet epäilyttävän näköinen noissa vaatteissasi kun metsässä kuljet. Eli Nessalla on palikat enemmän kuin kohdallaan, on todella ystävällinen ihmisille ja tarpeen tullessa näyttää mistä hänet on tehty. En jaksa kyllä tarpeeksi kehua tuota koiraa, se on niin täydellinen hoffi kun voi olla.

Tähän loppuun vielä Tonin kuvaama pätkä tämän päivän treeneistä ;)

http://www.youtube.com/watch?v=n9AM38Cqr3c&feature=share

Oikein ihanaa itsenäisyyspäivää kaikille!