Niin se sitten loma loppuu, niin kuin kaikki hyvä aikanaan. Mun polveni veti sitten herneet jostain nieluun tosi rankasti ja olenkin tässä jo päättänyt että jollei parin viikon päästä ala pelittää, lääkäriin meno edessä. Kävin viikolla toisen kerran jäsenkorjaajalla ja se kauhisteli mun polveeni .... Jalka on polvesta pakaraan asti turvoksissa ja nestettä leikkausreiän alla reippaasti. En ymmärrä, olen voimistuttanut sitä ja kävellytkin ihan rauhallisesti. Ekan jäsenkorjauskerran jälkeen menin seuraavana päivänä siis töihin ja siellä polvi kipeytyi niin että illalla oli otettava lääkecoctail että sai nukuttua. Siitä se alamäki sitten lähtikin. Tänään meinasi päivälenkillä itku tulla kun niin lujaa sattui. Nyt kipu on tullut myös polvitaipeeseen, oikein viiltävä kipu - niinkuin puukolla pistettäis. Jos sieltä on taas nivelkierukkaa revennyt niin en ala. Tälläkin hetkellä polven yläpuolella reisi on aivan turvoksissa ja reippaasti ... Kurjaa. Olis edes käsi kipeänä mutta jalka on kyllä niin veemäistä. Ja Kankaanpään näyttely lähenee enkä oo pystynyt Iitaa juoksuttaan nätisti. Se kun on semmoinen kohno.

Kävin sentäs Mäntän palveluskoirien vuosikokouksessa aikana kuluksi. Anni palkittiin viime vuoden veteraanina ;). Näyttelykoirana se oli sijalla 2 ja hävisi voittajalle 27 pistettä. Se voittaja kun oli hakenut ulkomailta pari voittaja-titteliä niin siinähän se sitten oli.

Viikolla Annin kasvattajan Annen ensimmäisen pentue täytti 15 vuotta ja elossa on vielä 3 urosta! Siinä on meillekin tavoitetta. Saa olla kasvattaja ylpeä.