vai mitenkä se nyt menee .... Oli viime viikko sen verran kiiruinen että sai mennä kieli vyön alla, äkkiä heittää koiria lenkille ja taas menoksi. Lauantaina oli kummitytön häät - morsian oli nii-iin kaunis :) ja sulhanen tietysti komea! Sunnuntaina Piffien treeneissä, aloitin Nupsun kanssa tuon hyppyharjoittelun aivan alusta ja ilman käsimerkkejä. Kati myös vinkkasi miten avoluokan pysäytysliikkeen voi opettaa - meillä se meni lähinnä käteen .... Niska oli jo sunnuntaina kipeä ja jäykkä mutta annas olla kun koitti maanantai-aamu. Aamulenkillä meinas paukut loppua aivan kokonaan, kotio päästyä kaaduin sänkyyn ja siitä se sitten lähti - oksentelu. Ja kaiken kruunasi valtava lihassärky joka puolella. Enpä ole aikoihin ollutkaan noin kipeä. Saikkua tuli 3 päivää ja huomenna pitäisi mennä jo töihin, vähän jänskättää kun olo on aikas hutera vieläkin. Onneksi tuli sentäs peruttua se Ruoveden ryhmis. Anni on nyt ilmoitettu Ruotsin 3 näyttelyyn, netti-ilmo oli tosi helppo kun sai vähän apuja tuon kielitaidon puutteen vuoksi.

Koirat on nyt siis maanneet mamman kanssa päivät pääksytysten. Aamupäivällä piti mennä ihan tuo kortteli vaan hissukseen mutta koirilla oli niin paljon virtaskaa ja intoa tuon lumenpaljouden vuoksi että mulla loppu voimat ja tuskanhiki päällä palasin kotio sänkyyn. Kai se elämä vielä voittaa....