Meillä elämä jatkuu samaa rataa kun ennenkin, vähän laiskanpuoleista tuo koirien koulutus. No, mun kilpailuviettini ei oo mikään paras mahdollinen joten en näe siinä ongelmaa ja mulla on ihan muukin elämä olemassa kun koirat.  Toki lenkkeillään päivittäin pitkiä lenkkejä ja silloin tällöin otetaan tottistakin mutta veri suussa ja joka päivä ei kuulu meidän elämään.

Nessalla on jälkikausi ja Annilla mejäkausi startattu. Kummallakin oli kova kiirus eikä keskittymistä juurikaan joten taidetaan nyt lähtee aika alusta etten lähde hosumaan. Eikös tärkeintä ole se että pohjatyö tehdään hyvin eikä hosumalla. Ja kun on hyvä koira niin ei tarvi hakata päätään seinään! Tottiksessa harjoitellaan liikkestä maahanmenoa kuten talvellakin - juu, edelleen. Laiska kun olen.

Nöyryyttä Nessalla on kyllä ihailtavan paljon. Paljon kertoo se että tossa meidän rivarin pihassa otin koiria autosta ja Annin eka, jolloin Nessa karkasi autosta ja suoraan kohti n. 10 metrin päässää olevaa pientä villakoiraa. Minä hätäisesti et Nessa! ja tyttö pysähtyi kuin seinään ja tuli sivulleni perusasentoon. En olisi ikinä uskonut että olen kiinnostavampi kuin vieras koira. Hyvä näin.

Eilen sunnuntaina oltiin Mäntässä näyttelyssä. Nessa ainoastaan osallistui kun en uskaltanut Annia ilmoittaa jos olisi menneet kehät päällekäin. No, ei ois sitten mennyt ..... Tämä siis eka näyttely tänä vuonna. Suht. hyvä arvostelunkin sai ja oli AVO EH1. Avoimessa luokassa vain 2 narttua eikä muissa luokissa ollenkaan. Olen tyytyväinen. Nessa juoksi suht. hyvin eikä hyppinyt kun ihan vähän ja sain ottaa uudelleen. Tuomarina oli Leni Finne joka on vissiin tiukan tuomarin maineessa koska hoffeja oli näyttelyssä vain 6.

Tässä Nessan arvostelu:

Oikeat mittasuhteet, riittävä luusto, oikeanlainen pää, erinomaisen tummat silmät, hieman epäsymmetriset korvat, hyvä kaula ja ylälinja, niukka eturinta, melko pysty olkavarsi, hieman pehmeät ranteet, oikeanmallinen rintakehä, jyrkähkö lantio, ok takakulmakset, liikkuu takaraajat rungon alla.

Seuraavat näytelmät onkin sitten Tervakoskella hoffien erkkarissa.

Hoffileirillekin ollaan ilmoittauduttu, tällä kertaa pääsee Annikin mukaan. Kun me saadaan toi kepo matkaan ;). Ja Anni tietysti onnellinen kun hän on muuttanut itsensä minun koirastani kepon koiraksi. Minä siis en ole mitään kun "kepo" on paikalla. No, parempi näin.