Keskiviikkona 23.6 puolen päivän aikaan Mantan kans pakattiin autoon pussit ja pakaasit sekä koirat ja lähettiin Hesaan kohti Vuosaaren satamaa. Satama-alueella tavattiin muu porukka ja meidän autoon tuli siitä Tuija sekä Linsa-Stabi. Ja sitten odoteltiin laivaan pääsyä (eikä kukaan katsonut koirien papereita). Letkassa ajeltin laivaan ja siellä tuli pikku yllätys kun jouduttiinkin peruuttamaan laivaan ja ihan ylämäkeen. No, onneks toi peruuttaminen ei ole mulla vaikeata joten siitä selvittiin hienosti. Tavarat hyttiin ja koirakannelle leiri pystyyn. Nessa hyppäsi välittömästi koirien hiekkalaatikkoon ja kun vielä sanoi että pissalle, niin sinnehän neiti sitten teki ekat pisut. Anni ei suostunut laatikkoon menemään vaan aatteli pidätellä vähän pidempään. Ekalle päivälliselle Manta meni muun porukan kanssa ja minä ja Tuija jäätiin koirien kanssa hyttiin siksi aikaa. Mantan saatua mahansa täyteen ja palattua hyttiin, olikin sitten meidän vuoro. Ja kyllä olikin hyvää ruokaa, tosin meinattiin ihan jäädä ilman kun alkoivat jo n. tunti ruokailun alusta kerätä tavaroita pois. Illalla Annikin suostui pissaamaan kannelle kun Linsa teki ensin, niin pitihän sitä sitten merkata päälle. Yksi huoli poissa!

Aamulla lähdimmekin kaikki aamiaiselle ja koirat jäivät keskenään hyttiin kun olivat hieman tutustuneet. Yö meni tosi hyvin, kukaan koirista ei haukkunut käytävillä kulkijoille vaan nukkuivat hyvin. Aamupisut tulivat Nessalla laatikkoon ja Annilla kannelle. Aamiaisen jälkeen otimme vielä pienet unet ja koko hytti nukkui koiria myöten. Lounaan jälkeen kävimme Tuijan kanssa saunassa ja olikin hyvät löylyt, sopivan pehmeät, ei ollut äkäinen kiuas. Pesuhuoneessa oli myös poreamme jossa vietimme aikaa jutellen. Päivää vietettiin kannella porukan kesken ja välillä käytiin taas syömässä - oli se yhtä syömistä.

Travemundeen saavuttuamme, ajoimme hotelliin yöksi. Ja taas meni yö tosi hyvin. Aamupäivällä lähdimme ajelemaan kohti Tanskaa 4 auton letkassa. Osa porukasta nimittäin tuli Ruotsin kautta mutta meitä ei kiinnostanut ajaa melkein tuhatta kilsaa sitä kautta. No, porukan vetoautossa oli navi jossa Saksan kartta, mun navista ei sitten löytynytkään Euroopan karttaa. Olimme letkan viimeisiä. Sitten tuli tenkkapoo, nimittäin navi ohjasi vetoauton liikenneympyrästä liittymään joka vei takaisin tulosuuntaamme. Liittymään kerkisi ajaa 2 autoa, minä ja edellä ajava Kati emme sinne asti päässeet. Katilla ei ollut navia mutta kartta jota luki Tina. Ja me lähdimme sitten seuraamaan Katin Land cruiseria. Olimme sopineet paikan jossa käymme kaupassa ja me 2 autoa ajoimme sinne paikkaan, muiden 2 auton jäädessä seikkailemaan johonkin. Odotellessamme muita, kävimme kahveelle ja nautimme kauniista ja lämpimästä säästä. Parin tunnin odottelen jälkeen loputkin saapuivat paikalle seikkailtuaan vähän siellä ja täällä. Kävimme Lidlin tapaisessa kaupassa joka oli ihan älyttömän halpa. Sovimme jälleen paikan jossa pysähdymme syömään ja sinne sitten vain. Hampurilaista ja ranskalaista suuhun ja koirien pissutusta.

Illan suussa klo 19 aikaan saavuimme Tanskan leirintäalueelle jossa meitä yllätykseksemme odotti Nessan kasvattaja Anita sekä Riitta Ranin kanssa. Rani on Nessan isukki. Leirintäalueen mökit olivat aivan rimanalitus, Suomessa on ehkä 60-luvulla ollut sellaisia mökkejä, kaiken lisäksi niissä haisi aivan kosteus. Pientä ärsytyslisää toi se että mökkien hinnat olivat kuulemma nousseet vahvistuksen jälkeen ja koska meillä ei ollut "campingcardia", siitäkin otettiin sitten lisähintaa. Porukka kun hieman ihmetteli ja moitti isännän toimintatapaa, niin isäntä totesi että sopii mennä muualle, Kyllä vähän hirvitti mennä siellä nukkumaan vaikka en mikään hienohelma olekaan. Anita ja Riitta tykkäsivät kovasti Nessasta ja kuvia otettiin. Nepa pääsi isukinkin kanssa kuviin. Anita lupasi lähetellä niitä minulle kunhan kerkiää taas työnsä puolesta. Yö meni kuitenkin aika hyvin, paitsi mökin ikkunat olivat aivan vesihöyryssä....

Lauantaina aamupäivällä lähdimme ajelemaan kohti näytelmäpaikkaa. Paikka oli aivan valtava ja stabikehä oli ulkona. Ilma oli kovin ja pilvinen, eikä todellakaan mikään kovin lämmin. Stabeja siis näytelmässä 65 kappaletta! Suomistabeille tuli joitakin luokkasijoituksia, avoimissa nartuissa oli 20 stabia. Tuomari jakoi koirat 2 ryhmään ja me olimme jälkimmäisessä ryhmässä. Siellä ei siis koirat olleet ollenkaan aakkosjärjestyksessä. Ekasta ryhmästä jatkoon pääsi Annin sisko Luna, saaden erin. Kehäsihteeri siis antoi nauhat, todistuksen ja pinssin pudonneille. Tokasta ryhmästä luulin jo pääseväni Annin kanssa jatkoon kun meille ei annettukaan noita ja kaikki oli ihan riemuissaan. Lopulta kun olimme kaikki jatkavat nartut rivissä, kehäsihteeri tuli kysymään minulta että sainko punaisen nauhan. En tietenkään ollut saanut joten hän toi sen minulle ja sanoi tuovansa todistuksen osallistumisesta myöhemmin. Pieni pettymys mutta kyllähän sen tiesin että ollaan vaan porukan takia siellä. No, se meidän paperilappu olikin mennyt Oldan paperin mukana Oldalle. Ja nähtiin Annin isukkikin, olipas komea poitsu. Ja kaikista parasta koko näytelmässä oli se että Annin kasvattaja oli ROP-kasvattaja - kyllä oli todella hienosti tehty. Voitti konkarikasvattajat!

Koska Manta oli Nessan kanssa jäänyt leirintäalueelle, haimme Tuijan kanssa takaisin tullessa pitsat mukaamme ja niin oli taas massut täynnä. Iltaa istuttiin jonkin aikaa porukalla mutta Ruotsin kautta menevä porukka meni aikaisin nukkumaan, heillä kun lähtö takasin oli jo klo 04.00 aamuyöstä.

Sunnuntai-aamuna piti käydä vielä suihkussa (toimi 5 kruunun kolikolla ja kesto oli 5 min) mutta en sitten ilennytkään. Lähdimme Kaijan, Simon, Stigun ja Annin Ville-veljen kanssa Legolandiin mökit luovutettuamme. Päivä oli todella kuuma mutta Legolandissa oli todella nähtävää. Sieltä suuntasimme Lybeckiin, meidän piti mennä vanhaan kaupunkiin mutta tuli soitto (osa porukasta meni omia menojaan) että siellä on ihan kaaos kun Saksa oli voittanut jalkapallo-ottelun. Joten emme menneet sinne. Etsimme ruokapaikan ja Stigu kävi kysymässä saako terassille viedä koiria ja sai. Sinne sitten parkkeerasimme ja tarjoilija toi koirille vettäkin. Ruoka oli valtavan hyvää ja iso annos ja koirat käyttäytyivät niin kuin olisivat aina olleet ravintolassa. Nessa herätti huomiota Saksassa yleensäkin ja eräs tarjoilija tuli kysymään että onko Nessan kaulassa jotakin vikaa kun sillä on niin leveä panta ..... Minä kun tykkään noista vinttikoirapannoista. Raflassa oli kyllä todella hyvä palvelu ja niin upea vessakin että piti seinästä kuva ottaa.

Siitä sitten travemundeen pienien koukkauksien jälkeen. Nyt ei tarvinnut laivaan peruuttaa vaan peruuttaminen hoidettiin vasta laivan sisällä. Laivassa olimme vasta puolen yön maissa, itse laiva lähti satamasta vasta klo 04.00. Päätimme Tuijan kanssa mennä vielä saunaan kun se oli lämpimänä, porealtaassa emme jaksaneet käydä. Ja saunassa tuli jano joten päätimme mennä yöpalalle ja taas tuli sitten syötyä. Koirat vielä yöpissalle ja nukkumaan. Ja taas aamupalan jälkeen kävimme hieman päikkäreille lounaaseen asti. Oli se yhtä syömistä ja nukkumista. Lounaan jälkeen Tuija ja Manta siis yllätysyllätys, menivät vielä nukkumaan mutta minä menin muun porukan kanssa kannelle jossa oli aivan upea ilma. Iltapäivällä kävimme taas saunomassa ja lojuimme porealtaassa. Kunnes pääsimme syömään. Ja yön jälkeen taas syömään ja sitten kohti kotia.

Matka sujui kaiken osin niin hienosti että olisi voinut kestää jo pidempäänkin. Nessa ja Anni tulivat Linsan kanssa hyvin toimeen, Nessa ja Linsa jopa painivatkin siihen asti kunnes Nepan paini meni hieman rajuksi ja Linsa hieman ojensi sitä. Ja kukaan ei missään vaihessa kysynyt koirien papereita, ei rokotustodistuksia. Koirien pissatus ja isompikin hätä tuli hienosti Nessalta laatikkoon ja Annilta kannelle joten siitäkään ei tarvinnut yhtään huolestua. Kaiken kaikkiaan upea reissu!