Perjantaina taas pitkästä aikaa hoffien jälkitreenit. LÖysin Nessalle aika ihanteellisen paikan jäljen tekoon joten siihen vain sitten. Hiki valui aivan virtanaan ja hyttyset inisi, onneksi olin laittanut Offia joten ruokailemaan eivät tulleet. Paikalla olikin mukavasti hoffeja, peräti 9 kpl! Olin Haksulle ja Herille maalimiehenä ja tietysti sen kerran kun unohdan kännyn taskuun, niin se alkaa soida kesken haun :(. Haksu oli juuri blokannut minut, otti rullan suuhunsa ja lähti kun känny alkoi iloisesti piristä  - prkl .... Pyysin Liliä ajamaan Nessan jäljen kun haluan ihan konkreettisesti nähdä mitä tehdään silloin kun koira tekee noin ja noin. No, heti alussa tuli pientä sählinkiä kun Lili rauhoitti Nessan oletetun jäljen päähän (siinä se jälki muuten ihan oikeesti alkoikin) mutta mä olin sitä mieltä että se lähti toisaalta. No, eihän Nessa oikein ymmärtänyt et mitä tässä pitää tehdä kun ei haistanut jälkeä vaikka kuinka näytettiin. Otin Nessan kun aateltiin et se ottaa Lilistä painetta ja Lili käski mennä hieman eteenpäin ja sieltähän se jälki sitten löytyikin! Annoin  remmin pään Lilille ja Nessa päästeli menemään. Teki toki kaikenlaista mutta Lili kärsivällisesti ohjasi Nessan nenä menosuuntaan. Eikä Nessa ollut millänsäkään vaikka vieras ihminen kääntelee ja ohjailee. On tytöllä kova motivaatio. Purkilla tytön piti mennä maahan (kyllä se kotona osaa ;) ), mutta ei meinannut millään sitten mennä edes käskystä. Lili pyysi että raotan hieman purkin kantta ja sillä Nessa meni sitten maahan. Lili sanoi että kyllä sitä hyvä jälkikoira saadaan ja päätinkin sunnuntaina mennä jäljen tekoon.

Lauantaina olikin sitten Nokian ryhmänäyttely, Nessa oli ainoa pentu. Ja tiesin että ei tarvitse kun koopee saada niin se on sillä selvä. Ilma oli taas sitten niin helteinen etten tiennyt missä oisin seissyt varjossa kun hiki valui virtanaan, säälin kovasti Nessaa kun neiti on vielä ihan musta .... Ja tietysti astuin koiranpaskaan - kyllä mua niin risoo koiranomistajat jotka ei voi siivota jätöksiä. Kehän alkua odotellessa juoksutin Nessaa ja neiti juoksi todella hienosti. Tuomari oli todella mukava mies, osasi lähestyä koiraa hienosti. Hän koplaili ja laittoi koiran "seisomaan takaa", sitten tarkisti hampaat. Ja sitten sanoi minulle että olen hyvin kouluttanut koirani ;). Nessa kun antoi kaiken tapahtua hienosti. Ja sitten juostaan, hyppyhyppyhyppy, mutta sain onneksi hieman juoksemaankin. Aattelin että mitähän se setä nyt ajattelee koulutuksesta! Siinä seisottelin Nessaa ja kuulin kun kehäsihteeri sanoi että se saa sitten rop-ruusukkeen. Ja niinhän se sihteerikkö tuli kp ja rop-ruusukkeiden kanssa ja kertoi että tuomari piti kovasti. Hyvä näin.

Kotiin päästi juuri ja juuri kun taivas sitten repesi. Olikin aika mahtava ukonilma. Olin juuri antanut koirille luut pakkasesta ja molemmat rouskuttivat niitä eivätkä mitenkään reagoineet ukkoseen. No, tuli tässä viikolla todistettua että Nessakaan ei pelkää ukkosta, nimittäin Nessa on nukkunut paljon öitä parvekkeelle (makuuhuoneesta pääsee parvekkeelle ja ovi on yöt auki) ja viikolla oli kova ukkostelu yhtenä yönä ja Nessa senkun nukkuin siellä parvekkeella.

Näyttelyssä huomasin myös yhden asian josta tykkään hirveästi Nessassa. Saman toki huomasin jo Legolandissa eli hän ei lähde juoksevien lapsien perään kuten Nuppu jolla kihahti heti kun joku juoksi. Hieno tyttö!

Tänään sunnuntaina olin kahden vaihella. lähdenkö Ylöjärvelle mätsäriin ja kumman koiran kanssa lähden. No, huonosti kuumassa nukutun yön jälkeen totesin etten lähde kummankaan kanssa, oli sen verran tukala päivä. Enkä jaksanut lähteä sitä jälkeäkään tekemään joten laiskotteluksi meni tämäkin päivä. Toki molempia koiria uimassa on käytetty ja Nessa varsinkin nautiskeli kovasti, hän vain seisoi järvessä veden yltäessä selkään asti.